Globaalin osakemarkkinan vahva kehitys vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on kasvattanut Suomen työeläkesijoitusten arvoa kymmenillä miljardeilla euroilla. Korkea osakepaino on toiminut hyvin, mutta tulevaisuuteen liittyy epävarmuuksia.
Monet tuomiopäivän apostolit ovat olleet huolissaan velkavetoisen talouskasvun ja pörssirallin jatkumisesta, ja jokapäiväiset hyvät perustelut nurkan takana väijyvästä romahduksesta on voinut vuosien ajan lukea esim. ZeroHedge -sivustolta. Suomen TEL-yhtiöistä Etera on sijoitusstrategiassaan jo muutaman vuoden ajan pyrkinyt hajauttamaan riskiä muita yhtiöitä monipuolisemmin, ja on riskin alentamisessa myöskin onnistunut. Eteran kannalta valitettavasti, mutta suuren enemmistön kannalta onnellisesti, korkeaan osakeriskiin perustuva sijoitusstrategia on toiminut paremmin, ja niinpä Etera on jäänyt tuotoissa jälkeen muista TEL-yhtiöistä.
Viimeisten 20 vuoden aikana finanssimarkkinoita ovat vauhdittaneet mm. pääomamarkkinoiden vapautuminen, digitalisaatiosta ja automaatiosta seurannut tuottavuuden kasvu, tuotannon ulkoistaminen halvempien tuotantokustannusten maihin sekä globaalin vaurastumisen mahdollistama velkavetoisen kasvun jatkuminen. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisen nousun tärkeimpänä polttoaineena on ollut keskuspankkien järjestämä pankkienpelastamisoperaatio, jota on jatkettu jo viiden vuoden ajan.
Elvytys ei voi kuitenkaan jatkua loputtomiin, ja vuoden 2014 alkua onkin sijoitusmarkkinoilla sävyttänyt hermostuneisuus. Fedin ilmoitus kuukausittaisten joukkovelkakirjalainojen tukiostojen asteittaisesta leikkaamisesta, eli jokapäiväisen krapularyyppyelvytysannoksen pienentämisestä, on viiden vuoden loivennuksen jälkeen ymmärrettävästi ahdistava. Ukrainan kriisin pitkittyminen ja siitä mahdollisesti seuraavan (kauppa)sodan uhka on myös hermostuttanut markkinoita.
Vanhoista talousteorioista tai historiankirjoista ei ole välttämättä apua tulevaa ennakoitaessa, koska tilanne on nyt uusi. Viime vuosien elvytyksen mittakaava on ennennäkemätön, ja reaaliajassa elävä globaali markkina on uudenlainen toimintaympäristö. Keynes ja muut menneiden vuosien taloustieteilijät loivat teoriansa maailmassa, jossa markkina alkoi reagoimaan uutisiin sitten kun aamun lehdet oli ensin rauhassa luettu. Siihen aikaan keskuspankkien toimenpiteillä myös oikeasti ohjattiin reaalitaloutta. Nyt pörssi reagoi kaikkiin signaaleihin mikrosekunneissa, ja keskuspankkien katsausten rivien väliin piilotetut vihjeet mahdollisista tulevista korkotason justeerauksista diskontataan finanssimarkkinoilla yhdessä silmänräpäyksessä.
Suomen ja Suomen työeläkejärjestelmän on syytä varautua uusiin ja arvaamattomiinkin kehityskulkuihin. Keväällä 2015 (viimeistään) pidettävien kriisivaalien jälkeen nimitettävän hätätilahallituksen olisi helpompi tarttua toimeen, jos vuonna 2014 olisi osattu valmistautua tulevaisuuteen kaukoviisaasti.
Konsta Pylkkänen: "Kaukoviisaus on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, ovat reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäköön hyvänään. Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää." (Veikko Huovinen, Havukka-Ahon ajattelija, 1952)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti