3.4 Suomalaisen työelämän väistämättömän rakennemuutoksen vauhdittaminen

Helmikuu 2014

Suomen talouden kasvu on lähes pysähtynyt, ja tilanne on huonompi kuin muissa euro-maissa. Liian pitkään luotimme siihen, että voisimme pärjätä tekemällä ahkerasti ja huolellisesti samoja asioita samalla tavalla kuin ennenkin. Toimintaympäristön muutos yllätti meidät.


Työeläkealan olisi syytä ottaa aktiivinen rooli tilanteen korjaamiseksi. Kansantalouden pelastaminen ei ole työeläkeyhtiöiden toiminnan ensisijainen tavoite, mutta työeläkemaksujen turvaaminen tukemalla työllisyyttä sopinee hyvin TELlin henkeen.

Suomen kansantalouden selviäminen tämänhetkisen kriisin yli on mittava haaste. Työeläkeyhtiöillä on paljon osaamista ja vaikutuskanavia, joille on tämän urakan hoitamisessa käyttöä:
  • Yritystoimintaosaaminen: Työeläkeyhtiöiden sijoitusasiantuntijat osaavat sijoittaa 160 miljardin euron omaisuusmassan tuottavasti ja turvaavasti. Tämä on mahdollista vain, jos osataan tunnistaa globaaleilta markkinoilta parhaiten kasvavat markkinat, toimialat ja toimintatavat. Kääntämällä tämä toimintaympäristön muutoksen osaaminen kohti Suomea voidaan varmasti tunnistaa suurimmat täällä tehdyt virheet, ja määrittää kiireellisimmät kehityskohteet elinkeinoelämässämme.
  • Hyvinvointiosaaminen: Työeläkeyhtiöt ovat työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja kehittämisen asiantuntijoita. Yksittäisten työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin lisäksi työeläkeyhtiöiden tulisi kantaa huolta myös yritystoiminnan hyvinvoinnista. Hyvinvointipanostuksen määrä pitäisi myös nostaa kokonaan uudelle tasolle.
  • Vaikuttaminen: Työelämän rakenteiden uudistaminen on mahdollista vain työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen tuella. Työeläkeyhtiöt kolmikantaisine hallintoineen ovat juuri oikeassa paikassa viemään tarvittavat muutokset läpi.
  • Infrastruktuurisijoittaminen: Työeläkevarojen arvo on noussut viime vuosina kymmenillä miljardeilla euroilla, ja eläkeyhtiöt hakevat jatkuvasti hyviä pitkän aikavälin sijoituskohteita.  Löytyisikö Suomesta kiinteistöjen lisäksi uudenlaisia infrastruktuurisijoituskohteita, joihin eläkeyhtiöt voisivat lähteä omistajiksi mukaan täydellä sijoittajan riskillä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti