Suomen osittain rahastoiva työeläkejärjestelmä perustuu vuonna 1962 voimaan astuneeseen Suomen työeläkelakiin eli TELliin. Eläkevastuiden arvioitu määrä on noin 600 miljardia euroa, ja niistä on tällä hetkellä rahastoituna noin 25 prosenttia. Järjestelmä on hyvä, mutta uudistustyötä on tehtävä koska toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti.
Historioitsija Teemu Keskisarjan Talouselämän artikkelissa lanseeraama "suomalainen ylihuomisesta huolehtimisen kulttuuri" on aatteellinen pohja, joka on mahdollistanut eläkevarojen pitkäjänteisen kasvattamisen. Pahan päivän varalle säästäminen on ollut näillä leveysasteilla oleellinen osa hengissä pysymisen strategiaa jo vuosisatojen ajan, ja varsinkin vanhempien ikäluokkien edustajat edelleen arvostavat tätä perinnettä.
Käsittelen näissä kirjoituksissa eräitä Suomen työeläkejärjestelmän osa-alueita. Pääpaino on ulkoisen toimintaympäristön muutoksessa sekä sijoitustoiminnassa. Sen sijaan aktuaarien toimenkuvaan kuuluvat eläkeikää ja maksettavan eläkkeen suuruutta koskevat pohdinnat jätän suosiolla vähemmälle.
Tässä kevyt executive summary:
- Suomen työeläkejärjestelmän toimintaympäristö: Digitalisoituminen (automaatio, robotisaatio, tietoverkot, keinoäly) mullistaa ”työnä pidettävän” toiminnan luonteen, mutta silti töitä tehdään ja työehdoista neuvotellaan enimmäkseen perinteisen maanantaista perjantaihin aamusta iltaan -puurtamisen pohjalta. Reaalitalouden ja finanssitalouden välisen suhteen muuttumiseen täytyy kiinnittää huomiota. Suurten ikäluokkien eläköitymistä ei pidä nähdä vain suurena ongelmana, jonka ainoa ratkaisu on eläkeiän nostaminen.
- Suomen työeläkejärjestelmän rahavirrat: Työeläkevarallisuuden hoito on 50 vuoden aikana edennyt kotimaan rahoitustarpeiden hoitamisesta kansainväliseen sijoitustoimintaan, ja viime vuosina finanssielvytyksen aallonharjalla surfaamiseen.
- Työeläkeuudistus 2017: Työurien pidentämisen ja paksuntamisen ohella pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työelämän välttämättömän muutoksen vauhdittamiseen. Vuorotteluvapaan ehdoista kinaaminen ja työeläkemaksujen desimaaleista vääntäminen on merkityksetöntä, jos samaan aikaan laiminlyömme ympäristön muutokseen reagoimisen ja annamme työllisyyden romahtaa.
- Työeläkealan tuleva toimintaympäristö: Työeläkealan ulkoisen toimintaympäristön kehitysvaihtoehtojen hahmottelua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti