Meillä menee Suomessa vielä kohtuullisen hyvin. Teollisuustyöpaikkojen hupenemisesta huolimatta työttömyysaste ei ole vielä hälyttävän korkea, mutta siitä saamme kiittää ennen kaikkea massiivista joukkoa työllistävää julkista sektoria sekä suurten ikäluokkien eläköitymistä. Rakenteellisilla uudistuksilla on todellisuudessa kiire.
Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto esitti 28.2.2014 Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan tällaisia näkemyksiä:
"Tietokoneistumisen vaikutuksia on seurattu Suomessa 1980-luvun alusta lähtien. Silloin oletettiin, että toimistoalan töitä ja teollisuustyötä häviää paljon. Automaatio hävitti Suomessa työtä teollisuudesta, mutta toimistotyöt lisääntyivät. Vain pankkitoimihenkilöiden määrä väheni selvästi 1990-luvulla."
"Tietokoneistumiseen ja robotisoitumiseen on jo parikymmentä vuotta liitetty uhkakuvia ammattien vaihtamisen pakosta. Tilastokeskuksen työolotutkimusten mukaan niiden osuus, jotka ovat olleet lähes aina samassa ammatissa, on kuitenkin pysynyt yli 30 vuosikymmentä 40 prosentissa palkansaajia."Digitalisaatio (tietokoneistuminen, automatisointi, robotisointi, keinöäly) on muuttanut maailman pysyvästi, ja Anna-Maija Lehdon havainnot kertovat vain siitä, että nyt on kiire! Ankea arki iski Neuvostoliittoonkin, vaikka "työtä" riitti kaikille eikä työpaikkojakaan juuri tarvinnut vaihdella.
Tosiasia on että merkittävä osa teollisuustyöpaikoista on kadonnut Suomesta. Tuotantoteknologian edelleen kehittyessä osa teollisuustuotannosta saattaa palata takaisin Suomeen, mutta vain jos olemme valmiit omaksumaan uudenlaisen tavan tehdä töitä. Kerran kadonnut (teollisuus)työpaikka on pysyvästi poissa, ja sen tilalle mahdollisesti syntyvä uusi työ on jotain muuta kuin ennen.
Nyt on meneillään teollistumiseen verrattavissa oleva murros. Höyrykone käynnisti teollisen vallankumouksen 1700-luvulla, Henry Ford kehitti liukuhihnan sata vuotta sitten, ja älyn lisääminen tuotantolinjoihin on moninkertaistanut tuottavuuden kaikessa kokoonpanoteollisuudessa. Sama kehitys on tapahtumassa myös toimihenkilötyössä. Matkatoimistovirkailijoiden ja pankkitoimihenkilöiden työ on jo muuttunut, mutta hitaammin reagoivilla toimialoilla muutos on vasta alkamassa. Keinoälysovellukset tulevat hoitamaan yhä vaativampia rutiinitehtäviä, ja ihmisille jää tehtäväksi "korkeamman jalostusasteen" tehtäviä, mitä ne sitten lienevätkään.
Jos kuvittelemme että Suomi kyllä pärjää kunhan vaan vedämme vyötä kireämmälle ja odottelemme kärsivällisesti parempia aikoja, niin pieleen menee. Naapureistakaan meidän ei kannata katsoa suoraan mallia. Suomi on ainutlaatuinen maa ainutlaatuisine osaamisineen, ja meidän menestysreseptimme tulee myös olla omaleimaisen suomalainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti