Väestön vanheneminen rasittaa Suomen työeläkejärjestelmää, mutta ikääntyminen ei ole pelkästään kielteinen asia. Suurten ikäluokkien eläköitymisen ansiosta Suomen työttömyysaste on pysynyt siedettävällä tasolla monien toimialojen työpaikkojen vähenemisestä huolimatta.
Demografiset tekijät kuten ikääntyminen ovat yksi keskeisistä muutostekijöistä työeläkealan toimintaympäristössä, mutta (toisin kuin talousasiat) ne etenevät yleensä tasaisesti ennusteiden mukaan. Tiedämme että tällä hetkellä 55-59-vuotiaiden ikäluokka on 10 vuoden kuluttua 65-69-vuotiaita, ja luonnollisen poistuman määräkin voidaan arvioida kohtuullisen tarkasti. Nyky-Suomessa eivät sodat, kulkutaudit tai nälänhädät murjo väestöpyramidia uuteen uskoon, eikä maahan/maastamuuttokaan aiheuta ikäluokkien kokoihin äkkinäisiä muutoksia.
Työeläkealalla ihmiselämän olennaisimpana asiana pidetään työuria ja niiden pituutta. Kuinka vikkelästi etenemme koulun penkiltä työelämään, kuinka monta tuntia viikossa paiskimme töitä, ja kuinka pitkään jaksamme pakertaa duunissa ennen eläkkeelle jäämistä.
Työuran jälkeisen eläkkeelläoloajan pituus on myös syytä huomioida. Vuonna 1962 miesten eliniän odote Suomessa oli 65 vuotta ja naisten 73 vuotta. Näillä spekseillä ei 65-vuotiaana eläkkeelle jäävän kansalaisen eläkkeiden maksaminen ollut suuren suuri haaste, varsinkaan kun siihen aikaan eläkkeelle jäävät ikäluokat olivat varsinkin miesten puolella kovin pieniä.
Kuten yllä olevasta Eläketurvakeskuksen laatimasta väestöpyramidista näkyy, tilanne on nyt toisenlainen. Vuosina 1948-1957 syntyneet eli 55-59 ja 60-64 vuotiaat ovat suurin ikäluokka Suomessa. Tämän ennenäkemättömän terveen ja elinvoimaisen eläkeläisjoukon aiempaa pidempi eläkkeennauttimisjakso tulee rasittamaan työeläkejärjestelmän maksukykyä, ja siihen valmistautuminen aloitettiinkin Teivo Pentikäisen johdolla jo yli 50 vuotta sitten.
Suurten ikäluokkien eläköityminen tulee kalliiksi maksettavien eläkkeiden määrän kasvaessa, mutta sillä on myös positiivisia vaikutuksia. Aktiivisten, elinvoimaisten ja varakkaiden eläkeläisten lisääntyvä rahankäyttö luo myös omalta osaltaan luoda taloudellista aktiviteettia, ja eläkeläisten maksamat tuloverot sekä arvonlisäverot ovat merkittävä osa Suomen valtion veropohjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti