2.2 Sijoitustuotot 2010-2013

Helmikuu 2014

Eläkeyhtiöt tiedottavat tuloksistaan neljä kertaa vuodessa, ja tämä on yhtiöiden varsinaisen liiketoiminnan eli eläkkeiden hoitamisen kannalta tolkuttoman lyhyt ajanjakso. Koska luvut kuitenkin raportoidaan kvartaaleittain, niin eihän niitä malta olla tutkimatta. 

 

***Huom! Olen päivittänyt vuoden 2014 tuottoja yllä olevaan kuvaajaan.***

Tarkastelun ajanjaksoksi valitsin vuodesta 2010 alkavan 4 vuoden periodin. TELAn ja FIVAn ohjeiden mukaan työeläketuottoja olisi syytä tarkastella ainakin 5 tai 10 vuoden aikavälillä, mutta valitsemani 4 vuoden jakso on perusteltu, koska vuodet 2008 ja 2009 olivat finanssikriisin takia erittäin poikkeuksellisia.

Eläkeyhtiöiden raportoinnissa sijoitustuotot esitetään vuosittain 3, 6, 9 ja 12 kuukauden ajanjaksoista, luvut ovat siis vuositasolla kumulatiivisia. Tuottojen kertymisen kannalta on havainnollisempaa katsoa jokaista kvartaalia erikseen, joten olen laskenut eläkeyhtiöiden raportoimista (ja TELAn keräämistä) kumulatiivisista tuottoluvuista jokaisen kvartaalin tuoton erikseen. Tämän jälkeen laskin vuoden 2010 alusta kumulatiivisen tuottokertymän viimeisimpään raportoituun kvartaaliin asti, ja tein aineistosta graafin.

Kuvaajassa ovat mukana kuuden TEL-yhtiön lisäksi myös omissa sarjoissaan itsensä kanssa painivat Kuntien Eläkevakuutus ja Valtion Eläkerahasto. Keva ja VER voivat pitää erilaisen lainsäädännön takia salkkunsa osakepainoa korkeammalla tasolle kuin TEL-yhtiöt, joten niiden tuottoluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia TEL-yhtiöiden lukujen kanssa.

Kevan ja VERrin performanssiin on vaikuttanut myös niiden salkkujen suurempi hajautus Suomen ulkopuolelle. Keith Ambachtscheerin ETK:lle tekemässä selvityksessä arvioitiin, että Suomen kahdeksan johtavaa eläkesijoittajaa (kuusi TEL-yhtiötä sekä Keva ja VER) kärsivät viisivuotiskaudella 2007-2011 ulkomaisiin eläkelaitoksiin verrattuna noin 1,5 prosenttiyksikön tuottomenetyksen suomalaisten osakkeiden ylisuuren painon vuoksi.

Disclaimer: Lähdeaineistonani ovat ainoastaan eläkeyhtiöiden yhden desimaalin tarkkuudella julkistamat nimellistuotot, ja tarkempia kommentteja kunkin yhtiön yksittäisten kvartaalien onnistumisisten ja epäonnistumisisten taustoista voi lukea yhtiöiden tulosraporteista.

Vuoden 2014 alusta lähtien TEL-yhtiöiden kilpailukenttä on muuttunut, kun Eläke-Fennia ja Eläke-Tapiola yhdistyivät Työeläkevakuutusyhtiö Eloksi.

2.3 Osakesijoitustuotot 2010-2013

Helmikuu 2014

Työeläkeyhtiöt raportoivat sijoitustuottonsa myös omaisuuslajikohtaisesti, ja kvartaalikohtainen julkisesti noteerattujen osakkeiden tuotto kertoo siitä kuinka hyvin osakesijoitukset ovat kullakin kvartaalilla onnistuneet. Laskin TELAn kokoamasta aineistosta työeläkevakuuttajien kvartaalikohtaiset noteerattujen osakkeiden tuotot, ja tein myös niistä kumulatiivista tuottokertymää kuvaavan graafin.

 

***Huom! Olen päivittänyt vuoden 2014 tuottoja yllä olevaan kuvaajaan.***

TEL-yhtiöiden osakesijoitusten tuotot muistuttavat pääsääntöisesti toisiaan. Merkittävin poikkeus on Etera, jonka omaleimainen sijoitusstrategia on tuonut sekä hyviä (Q2 2012) että vähemmän hyviä (koko vuosi 2013) tuloksia.

Kuntien ja valtion eläkevakuuttajat Keva ja VER ovat pärjänneet viimeisten neljän vuoden aikana osakesijoittamisessa selkeästi TEL-kilpailijoitaan paremmin. Kevan ja VERrin globaalisti hajautetut salkut näyttävät toimineen tuottoisammin kuin TEL-yhtiöiden raskaammin Suomi-osakkeilla lastatut salkut. Kevalle ja VERrille suotu mahdollisuus korkeampaan osakepainoon ei vaikuta tässä vertailussa, TEL-yhtiöillä olisi ollut lainsäädännön puolesta oikeus yhtä kansainväliseen osakeallokaatioon kuin julkisen puolen yhtiöillä.

Disclaimer: Näiden lukujen todistusvoima on rajallinen. Yksittäisten työeläkeyhtiöiden sijoitusten osakepainot voivat vaihdella kvartaaleittain ja todennäköisesti myös kvartaalien sisällä voimakkaasti, joten pelkistä tuottoprosenteista johdetut luvut ovat ainoastaan suuntaa antavia indikaattoreita siitä, ovatko osakesijoitukset menneet tarkastellulla ajanjaksolla hyvin vai huonosti. Eläkeyhtiöiden hedge fund -sijoituksissa saattaa myös olla mukana osakeriskiä, joka ei näy näissä luvuissa.

Osakeriskin lisäksi kokonaistuottoihin vaikuttavat toki myös muiden omaisuuslajien tuotot. Esimerkiksi korkosijoitusten ja kiinteistösijoitusten raportoiduissa tuotoissa on viime aikoina ollut merkittäviäkin yhtiökohtaisia eroja. Julkisesti noteeratut osakkeet on kuitenkin ollut perinteisesti ensisijainen sijoitusriskin ja lisätuottojen lähde eläkesijoittajien portfolioissa, ja korkeista osaketuottoprosenteista on ymmärtääkseni helpompi rakentaa hyviä pitkän aikavälin kokonaistuottoja kuin huonommista osaketuottoprosenteista.

2.4 Tuottavasti ja turvaavasti 2014-?

Helmikuu 2014

Globaalin osakemarkkinan vahva kehitys vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on kasvattanut Suomen työeläkesijoitusten arvoa kymmenillä miljardeilla euroilla. Korkea osakepaino on toiminut hyvin, mutta tulevaisuuteen liittyy epävarmuuksia.

Monet tuomiopäivän apostolit ovat olleet huolissaan velkavetoisen talouskasvun ja pörssirallin jatkumisesta, ja jokapäiväiset hyvät perustelut nurkan takana väijyvästä romahduksesta on voinut vuosien ajan lukea esim. ZeroHedge -sivustolta. Suomen TEL-yhtiöistä Etera on sijoitusstrategiassaan jo muutaman vuoden ajan pyrkinyt hajauttamaan riskiä muita yhtiöitä monipuolisemmin, ja on riskin alentamisessa myöskin onnistunut. Eteran kannalta valitettavasti, mutta suuren enemmistön kannalta onnellisesti, korkeaan osakeriskiin perustuva sijoitusstrategia on toiminut paremmin, ja niinpä Etera on jäänyt tuotoissa jälkeen muista TEL-yhtiöistä.

Viimeisten 20 vuoden aikana finanssimarkkinoita ovat vauhdittaneet mm. pääomamarkkinoiden vapautuminen, digitalisaatiosta ja automaatiosta seurannut tuottavuuden kasvu, tuotannon ulkoistaminen halvempien tuotantokustannusten maihin sekä globaalin vaurastumisen mahdollistama velkavetoisen kasvun jatkuminen. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisen nousun tärkeimpänä polttoaineena on ollut keskuspankkien järjestämä pankkienpelastamisoperaatio, jota on jatkettu jo viiden vuoden ajan.

Elvytys ei voi kuitenkaan jatkua loputtomiin, ja vuoden 2014 alkua onkin sijoitusmarkkinoilla sävyttänyt hermostuneisuus. Fedin ilmoitus kuukausittaisten joukkovelkakirjalainojen tukiostojen asteittaisesta leikkaamisesta, eli jokapäiväisen krapularyyppyelvytysannoksen pienentämisestä, on viiden vuoden loivennuksen jälkeen ymmärrettävästi ahdistava. Ukrainan kriisin pitkittyminen ja siitä mahdollisesti seuraavan (kauppa)sodan uhka on myös hermostuttanut markkinoita.

Vanhoista talousteorioista tai historiankirjoista ei ole välttämättä apua tulevaa ennakoitaessa, koska tilanne on nyt uusi. Viime vuosien elvytyksen mittakaava on ennennäkemätön, ja reaaliajassa elävä globaali markkina on uudenlainen toimintaympäristö. Keynes ja muut menneiden vuosien taloustieteilijät loivat teoriansa maailmassa, jossa markkina alkoi reagoimaan uutisiin sitten kun aamun lehdet oli ensin rauhassa luettu. Siihen aikaan keskuspankkien toimenpiteillä myös oikeasti ohjattiin reaalitaloutta. Nyt pörssi reagoi kaikkiin signaaleihin mikrosekunneissa, ja keskuspankkien katsausten rivien väliin piilotetut vihjeet mahdollisista tulevista korkotason justeerauksista diskontataan finanssimarkkinoilla yhdessä silmänräpäyksessä.

Suomen ja Suomen työeläkejärjestelmän on syytä varautua uusiin ja arvaamattomiinkin kehityskulkuihin. Keväällä 2015 (viimeistään) pidettävien kriisivaalien jälkeen nimitettävän hätätilahallituksen olisi helpompi tarttua toimeen, jos vuonna 2014 olisi osattu valmistautua tulevaisuuteen kaukoviisaasti.

Konsta Pylkkänen: "Kaukoviisaus on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, ovat reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäköön hyvänään. Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää." (Veikko Huovinen, Havukka-Ahon ajattelija, 1952)