Näytetään tekstit, joissa on tunniste Veritas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Veritas. Näytä kaikki tekstit

2.2 Sijoitustuotot 2010-2013

Helmikuu 2014


Eläkeyhtiöt tiedottavat tuloksistaan neljä kertaa vuodessa, ja tämä on yhtiöiden varsinaisen liiketoiminnan eli eläkkeiden hoitamisen kannalta tolkuttoman lyhyt ajanjakso. Koska luvut kuitenkin raportoidaan kvartaaleittain, niin eihän niitä malta olla tutkimatta. 

 

***Huom! Olen päivittänyt vuoden 2014 tuottoja yllä olevaan kuvaajaan.***


Tarkastelun ajanjaksoksi valitsin vuodesta 2010 alkavan 4 vuoden periodin. TELAn ja FIVAn ohjeiden mukaan työeläketuottoja olisi syytä tarkastella ainakin 5 tai 10 vuoden aikavälillä, mutta valitsemani 4 vuoden jakso on perusteltu, koska vuodet 2008 ja 2009 olivat finanssikriisin takia erittäin poikkeuksellisia.

Eläkeyhtiöiden raportoinnissa sijoitustuotot esitetään vuosittain 3, 6, 9 ja 12 kuukauden ajanjaksoista, luvut ovat siis vuositasolla kumulatiivisia. Tuottojen kertymisen kannalta on havainnollisempaa katsoa jokaista kvartaalia erikseen, joten olen laskenut eläkeyhtiöiden raportoimista (ja TELAn keräämistä) kumulatiivisista tuottoluvuista jokaisen kvartaalin tuoton erikseen. Tämän jälkeen laskin vuoden 2010 alusta kumulatiivisen tuottokertymän viimeisimpään raportoituun kvartaaliin asti, ja tein aineistosta graafin.

Kuvaajassa ovat mukana kuuden TEL-yhtiön lisäksi myös omissa sarjoissaan itsensä kanssa painivat Kuntien Eläkevakuutus ja Valtion Eläkerahasto. Keva ja VER voivat pitää erilaisen lainsäädännön takia salkkunsa osakepainoa korkeammalla tasolle kuin TEL-yhtiöt, joten niiden tuottoluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia TEL-yhtiöiden lukujen kanssa.

Kevan ja VERrin performanssiin on vaikuttanut myös niiden salkkujen suurempi hajautus Suomen ulkopuolelle. Keith Ambachtscheerin ETK:lle tekemässä selvityksessä arvioitiin, että Suomen kahdeksan johtavaa eläkesijoittajaa (kuusi TEL-yhtiötä sekä Keva ja VER) kärsivät viisivuotiskaudella 2007-2011 ulkomaisiin eläkelaitoksiin verrattuna noin 1,5 prosenttiyksikön tuottomenetyksen suomalaisten osakkeiden ylisuuren painon vuoksi.

Disclaimer: Lähdeaineistonani ovat ainoastaan eläkeyhtiöiden yhden desimaalin tarkkuudella julkistamat nimellistuotot, ja tarkempia kommentteja kunkin yhtiön yksittäisten kvartaalien onnistumisisten ja epäonnistumisisten taustoista voi lukea yhtiöiden tulosraporteista.

Vuoden 2014 alusta lähtien TEL-yhtiöiden kilpailukenttä on muuttunut, kun Eläke-Fennia ja Eläke-Tapiola yhdistyivät Työeläkevakuutusyhtiö Eloksi.

2.3 Osakesijoitustuotot 2010-2013

Helmikuu 2014

Työeläkeyhtiöt raportoivat sijoitustuottonsa myös omaisuuslajikohtaisesti, ja kvartaalikohtainen julkisesti noteerattujen osakkeiden tuotto kertoo siitä kuinka hyvin osakesijoitukset ovat kullakin kvartaalilla onnistuneet. Laskin TELAn kokoamasta aineistosta työeläkevakuuttajien kvartaalikohtaiset noteerattujen osakkeiden tuotot, ja tein myös niistä kumulatiivista tuottokertymää kuvaavan graafin.

 

***Huom! Olen päivittänyt vuoden 2014 tuottoja yllä olevaan kuvaajaan.***


TEL-yhtiöiden osakesijoitusten tuotot muistuttavat pääsääntöisesti toisiaan. Merkittävin poikkeus on Etera, jonka omaleimainen sijoitusstrategia on tuonut sekä hyviä (Q2 2012) että vähemmän hyviä (koko vuosi 2013) tuloksia.

Kuntien ja valtion eläkevakuuttajat Keva ja VER ovat pärjänneet viimeisten neljän vuoden aikana osakesijoittamisessa selkeästi TEL-kilpailijoitaan paremmin. Kevan ja VERrin globaalisti hajautetut salkut näyttävät toimineen tuottoisammin kuin TEL-yhtiöiden raskaammin Suomi-osakkeilla lastatut salkut. Kevalle ja VERrille suotu mahdollisuus korkeampaan osakepainoon ei vaikuta tässä vertailussa, TEL-yhtiöillä olisi ollut lainsäädännön puolesta oikeus yhtä kansainväliseen osakeallokaatioon kuin julkisen puolen yhtiöillä.

Disclaimer: Näiden lukujen todistusvoima on rajallinen. Yksittäisten työeläkeyhtiöiden sijoitusten osakepainot voivat vaihdella kvartaaleittain ja todennäköisesti myös kvartaalien sisällä voimakkaasti, joten pelkistä tuottoprosenteista johdetut luvut ovat ainoastaan suuntaa antavia indikaattoreita siitä, ovatko osakesijoitukset menneet tarkastellulla ajanjaksolla hyvin vai huonosti. Eläkeyhtiöiden hedge fund -sijoituksissa saattaa myös olla mukana osakeriskiä, joka ei näy näissä luvuissa.

Osakeriskin lisäksi kokonaistuottoihin vaikuttavat toki myös muiden omaisuuslajien tuotot. Esimerkiksi korkosijoitusten ja kiinteistösijoitusten raportoiduissa tuotoissa on viime aikoina ollut merkittäviäkin yhtiökohtaisia eroja. Julkisesti noteeratut osakkeet on kuitenkin ollut perinteisesti ensisijainen sijoitusriskin ja lisätuottojen lähde eläkesijoittajien portfolioissa, ja korkeista osaketuottoprosenteista on ymmärtääkseni helpompi rakentaa hyviä pitkän aikavälin kokonaistuottoja kuin huonommista osaketuottoprosenteista.